Olen Sara Pekonen. Synnyin 1980 pienen maatilan nuorimmaksi lapseksi. Maalla kasvaessa opin rakastamaan eläimiä, luontoa ja yhteisöllistä elämää. Kävin kyläkoulua, jonka 5. ja 6. luokan ympäristötietoisuutta ja omaa tekemistä painottanut opetus antoi alkusysäyksen asioiden syvällisempään tarkasteluun. Kun on jo ala-asteikäisenä mitannut luokan kanssa päivittäin sadevesimääriä tai osallistunut valtakunnalliseen videokilpailuun Haiseeko lumi kuluttajalle -lyhytelokuvalla (sai muuten kunniamaininnan ja näkyi ympäri maailmaa), on tullut jo lapsena pohtineeksi kestävän kehityksen asioita. Peruskoulun viimeisinä vuosina minusta tuli kasvissyöjä ja ympäristöjärjestön kuukausitukija. Lukio-opintojen aikana lähdin mukaan eläinoikeusliikkeeseen, josta kiinnostus laajeni oikeudenmukaisen ja tasavertaisen yhteiskunnan rakentamiseen eri tasoilla.
Omat kokemukset ihmisten syrjäyttämisen eri muodoista vuosien varrelta saivat minut opiskelemaan ensin kuntoutukseen suuntautuneeksi lähihoitajaksi Savonlinnassa ja myöhemmin sosionomiksi (AMK) Helsingissä. Työkokemusta minulla on erityisesti mielenterveys- ja päihdepuolelta sekä erityistä tukea tarvitsevien parista. Sosionomiksi opiskellessani perehdyin erityisesti matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Opinnäytetyössäni käynnistimme parini kanssa ryhmätoimintaa asumispalveluyksikköön sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksessä.
Opintojeni ohella toimin erilaisissa luottamustehtävissä. Olin mukana perustamassa opiskelijayhdistystä, jonka hallituksissa toimin edunvalvonnan parissa. Osallistuin myös Metropolian silloisten HyTo-klusterin johtoryhmän ja sosiaalialan neuvottekunnan toimintaan opiskelijaedustajana. Vuosien harkinnan jälkeen rohkaistuin mukaan vuoden 2012 kuntavaaleihin, jonka tuloksena olin mukana lautakuntatyössä ja jäin Länsi-Vantaan Vasemmiston aktiiviksi. Länsi-Vantaalla olen seurannut mm. koulun puolesta kamppailua, nuorisotilan siirtoa ja Lammaslammen veden tilaa. Sittemmin vaalikokemusta on karttunut kuntavaaleista 2017 ja 2021 sekä eduskuntavaaleista 2015 ja 2019.
Sosionomiksi valmistumisen jälkeen olen ollut vaihtelevasti sopimuksettomana omaishoitajana, kuntouttanut itseäni sairastuttuani ja yrittänyt toipua vaikeista traumoista. Koska minulla on laaja-alaista kokemusta elämän varjopuolista täydensin osaamista valmistumalla koulutetuksi kokemusasiantuntijaksi. Haluan olla mukana rakentamassa Suomea, jossa empatia kaikkea elollista kohtaan kasvaa ja jossa ihmiset kokevat enemmän osallisuutta. Perheeseeni kuuluvat Romi, Miika, Miro ja läheiset ihmiset. Ihmisten kohtaaminen, luonnossa liikkuminen ja taiteet eri muodoissa rikastuttavat elämääni silloin, kun en yritä muuttaa maailmaa.
