Omaishoitajissa on valtava voima. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole osattu riittävästi nähdä omaishoitajien työn merkitystä. Ilman heitä Suomi pysähtyisi. Omaishoitajien työ on arvokasta. Arvostus pitää myös näkyä. Ei riitä että meillä on nykyisenkaltainen järjestelmä. Sitä tulee uudistaa. Palkkioluokkia on korotettava. Omaishoitoperheiden on saatava nykyistä enemmän tukea vaativaan työhönsä. Vapaiden ajaksi on järjestettävä tarpeeksi laadukkaita hoitopaikkoja ja kotiin tuotavan tuen on oltava räätälöityä kunkin perheen tarpeisiin sopiviksi. Kolme vapaapäivää kuukaudessa on muutettava vastaamaan jokaisen hoitajan tosiasiallista levon tarvetta. Vapaapäivistä ei tule maksaa. Hoitajan on saatava koulutettu sijainen kotiin, mikäli se palvelee paremmin perheen tarvetta. Sopimuksettomia omaishoitajia palvelemaan on järjestelmää kehitettävä siten, että omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä tarkistetaan vastaamaan kaikkien tosiasiallisesti säännöllistä omaishoitotyötä tekevien tilannetta. Moninaiset omaishoitotilanteet on otettava huomioon, sillä on myös työssäkäyviä omaishoitajia ja omaistaan kauempaa hoitavia ihmisiä. Valtion on otettava vastuulleen koko omaishoito, sen rahoittaminen, päätösten tekeminen ja palveluiden kehittäminen. Ei voi olla niin, että pahimmillaan ihminen putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle, koska hoitaa omaistaan.
